Viitin

Tapahtui eräänä keväisenä päivänä pienen kylän pienessä kahvilassa. 

Pöydän ympärillä istui miesporukka. Muutama paikallinen ja yksi naapurikunnasta tullut pistäytyjä. Kahvikupit höyrysivät edessä, pulla maistui ja siinä pikku hiljaa tehtiin tuttavuutta. Sukuja selviteltiin ja todettiin, että ei nyt ihan läheistä sukua olla, mutta erään veljen eukko nyt kuitennii on toisen serkun sisko . . . vai oliko se serkku. Olipa nyt miten hyvvään, nii yhteisiä tuttuja ainakin löytyi. Ja mikäpä on löytyessä, kun on samoilla seuduilla asuttu ja ainakin kymmenen sukupolven ajan. On siinä suku jos toinenkin sekoittunut toiseen, jos kolmanteenkin!

Siinä sitten oli selvitetty jo silmin nähden tuttavallisesti nämä sukulaisuusasiat, niin siirryttiinpä sitten kalajuttuihin ja lopulta viime syksyiseen hirvijahtiin. Isoja oli olleet kalat ja suorastaan ennen näkemättömän uljaita hirvetkin. Siis ne, jotka oli saatu hengiltä. Ainahan se isoin jättikala ihan siinä viime tipassa pääsee karkuun ja hirvi loikkaa isoimman siirtolohkareen taakse ja aseen kantamattomiin. Onnitella pitää näin sivusta katsojana . . . siis niitä kalavonkaleita ja pitkäjalkahirviä. Että pitivät henkensä ja uivat ja käyskentelevät vielä vapaina.

Kahvikupit tyhjenivät, santsikupitkin oli jo juotu. Sitten tämä naapurikunnan mies muutti täysin puhheenaihetta ja kertoi laittaneensa viitin. Höh- ilme seisahtui muiden pöydässä istuvien kasvoille. Oikeastaan ilme oli nimeltään "elä viiti-valehtelet -ilme". Tottahan mies hiukan selvensi mitä hän viitillä tarkoitti ja kertoi sitten noin niinku puol huolimattomasti laittaneensa Puttiinille, Rumpille ja Kiinan piämiehellä viitin, että lopettakkee riidan lietsominen ja olokee immeisiks. 

Syntyi kepeää ihmettelyä ja kannustavaa arvostelua: Jaa, viitin? Ai semmosen kirjotuksen? Oon minä kuullu, että semmosia lähetellään nykyään. Hyvänhän tuo, että lähetit ihan sinne piäportaaseen etkä tavallisille tallaajille!

Viitin lähettäjä myhäili tyytyväisenä. Siihen sitten pöytäkunnan vanhin, hetken viitti-asiaa mielessään pyöriteltyään, lausahti omana arvionaan, että nuo miehet ne kun sais yhteen ja laitettais sitten kaekki kolome sammaan tyhjillään olovaan virtaspönttöön vähille evväille ja vejettäis vielä tikapuutkii pois. Nii sielläpä setvisivät tarkemmin tätä mualiman männöö. Jospa alakais sopua syntyä!

Tätä ihmettä odotellessa toivottelen hyvää kevättä teille kaikille:)