lauantai 15. syyskuuta 2018

Hengästyttää

Kiireistä on tämä eläkemummon elämä, ylen on kiireistä! Hyvä, että hampaasa ennättää pestä uamusella - omat ovat ja jos olis tekaritkin, niin omat olis nekkii -, kun on jo tukka putkella - kuvainnollisesti sanottuna, on nääs niin lyhyeks kynitty, että eipä paljo tuulessa liehu eikä silimillä roiku - nii on oltava mänössä kylälle jos jonkinlaisen asian hätyyttämänä. 

Sitten kun koittaa viimein se päivä, että almanakka näyttää tyhjää, niin sitten se hyörinä vasta alakaakii. On siivottava, pestävä ikkunoita - jäivät keväällä ja jäivät vielä kesälläkin pesemättä, mutta nyt on jo osa niin kirkkaana että - . Sitten kasvimaalta vielä viimeiset punajuuret kattilaan kiehumaan ja sitten kuorimaan omenoita ja toiseen kattilaan soseutumaan ja lihakeitto yhteen kattilaan hautumaan ja välillä pyykkiä koneeseen ja naruille kuivumaan. Ja voi että - näkyy sadetta tulevan taivaan täydeltä, siispä pyykit noppeesti narulta ja telineeseen kuistille. Ja kanat on ruokittava - huutaavat jo rrrruokoooo. Opivat pirut puhumaan kesän aikna. Kohta on eron hetki edessä - kanoilla ja mummolla. Siinä sitten kissa Miisu kyhnyttään jaloissa, että anna nyt sitä haukifilettä. Eikä anna periks ennen kuin jiäkuapin ovi on avattu ja haukipalat kipossa. Sitte hän kyhnyttää uuvestaan, että silitä vähän ja kohta naakuu ovella ulos piästäkseen. 

Ihan hengästyttää. Ei oo heleppoo edes vapaapäivänä. Mutta täynnä elämää, sitä elämänmakuista elämää. Päivääkään en vaihtais pois . . . 

PS Kiva olisi saada joku kommentti, niin tietäis Kettumummokin, että  joskus on luettu tätäkin höpinää:)

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti