Kyllä meillä ol tuasiisa tänä uamuna imeläpussi leuan alla. Naurettiin niin, ettei ihan äskön oltukaan. Ja vielä ihan vakavalle asialle. Kun muistuttivat tuasiisa uutisissa juhannusliikenteestä, ruuhkaisista teistä ja siitä, että polliisi valvoo liikennettä, erityisesti ratti- ja ruorijuoppoja. Toen perrään tärkeetä toimintaa. Ihan ollaan siitä sammoo mieltä.
Mielikuvitus se lähti kuitennii tuasiisa lentoon. Pappa ehotti, että jos valtateihin varsilla seisois parinkymmenen kilometrin välein polliisiauto, niin sekkii jo rauhoittaisi liikennettä. Kuskit hölläisivät kaasujalakoosa, muoskat lopettais takapenkillä sen aenase nahinointinsa, etennii jos vanhemmat oes muistaneet peloitella polliisilla, vaan sepä taitaa olla jo aikoja sitten karsittu pois kasvatusmetodeista. Kun ei enää pelotella möröillä, ei mustalaisilla, niin ei sitten enää polliisillakaan. Nyt pelotellaan kaiken sieppaavilla tietokoneviruksilla ja joulupukkikin alkaa olla jo kiellettyjen listalla, samoin kuin se kevätjuhlissa laulettava suvivirsi . . . Vaan mistäpä niitä polliisia, eikä varsiinkaan polliisiautoja, riittäisi teiden varsille seisoskelemaan, kun monesta paikasta vähentävät poliisilaitoksiakin.
No, papalle muistu mieleen toisen maailmansodan aikainen juttu. Oli nähnyt sen joskus telkkarista. Kun se Saksan piäjehu, se kaikkien lahtarien piäpiru, se Aatu, se laitatti sellaisen feikkiarmeijan liittoutuneita hämätäkseen. Ilmalla täytettävät panssarivaunut ja tykit ynnä muut sotavehkeet näyttivät lentokoneesta katsottuna ihan oikeilta asseilta. Niinpä myö keksittiin, että voishan tuonne tienvarsipuskiin piilotella poliisiautoksi naamioituja liikenteestä muiden vikojen takia poistettuja autoja. Ja rattiin istumaan selkä suorana virkapukuihin puettuja nurin menneiden tavaratalojen huutokaupasta ostettuja mallinukkeja. Ja miksipä ei peltipoliisikin vois olla sellainen virkavaatteisiin tahikka vuan lenkkeijän kamppeisiin puettu äkkisiltään elävän näköinen nukke. Seisois siinä tien varressa ihan muina miehinä muka katselemassa, että tulloo niin hyvä mustikkavuos, että! Kun joku ajais epähuomiossa ylinopetta, niin silloin tämä polliisiin piilotettu kamera vinkkais/väläyttäis silimää ja postista sitten kolahtais sakkolappua. Kyllä siinä kuski ihmettelis, että mistä ihmeestä tämä muistustus tuli . . .
No näin jäläkeen päin ei voi kuin ihmetellä, että mitenkä meitä naurattikin niin hirveesti vakkaenen asia. Pitäis varmaan tarkastuttoo tuo liäkitys. Ettei vuan naaru piäsis pidentämmään meijän muallista vaellusta.
Juhlikaapa rauhallisesti keskikesän suloista juhlaa. Niin mekin täällä Kettukivellä:)
Juhlikaapa rauhallisesti keskikesän suloista juhlaa. Niin mekin täällä Kettukivellä:)
Iloista Juhannusta teille kaikille :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti