Meitä varoitetaan idästä tulevasta arktisesta kylmyydestä. Siperia hönkii naapurilleen paukkupakkasia. Idästähän ne kaikki kummat tulee, kolodadokuoriaiset, hirvikärpäset, jänisrutot sun muut. Yritettiin papan kanssa oikein urakalla miettiä, mitä kaikkea hyvää idästä on tullut . . . ei nyt tullut heti mieleen . . . mietittiin uudestaan . . . no, ainakin muutamia hyviä ruokia ja pari oikein hyvää ystävää. Eihän sitä enempää tarvitakaan.
Ainakin vielä täällä Kettukivellä ollaan pakkasen suhteen siedettävissä lukemissa. Mittari näyttää miinus kahtakymmentä. Pian saa kaivella villahousuja kaappien kätköistä. Villasukat minulla viluvikaisella oli käytössä melkein koko viime vuoden, niin siis nytkin. Paras ystävä näin talvisaikaan on juurikin tuo villasukka . . . noin niin kuin kuvainnollisesti. Ihmisystävät ovat sitten asia erikseen:)
Ainakin vielä täällä Kettukivellä ollaan pakkasen suhteen siedettävissä lukemissa. Mittari näyttää miinus kahtakymmentä. Pian saa kaivella villahousuja kaappien kätköistä. Villasukat minulla viluvikaisella oli käytössä melkein koko viime vuoden, niin siis nytkin. Paras ystävä näin talvisaikaan on juurikin tuo villasukka . . . noin niin kuin kuvainnollisesti. Ihmisystävät ovat sitten asia erikseen:)
Kansakouluaikaan 1960-luvuna alussa oli talvet oikeita talvia. Oli lunta ja oli pakkasta. En muista, että olisin ollut poissa koulusta vain pelkän kylmän sään takia. Äiti huolehti aamulla, että kouluun lähtijällä oli päällään tarpeeksi monta vaatekertaa. Joskus äiti laittoi hiihtokenkien eli monojen päälle villasukat. Ne lämmittivät eivätkä monotkaan luistaneet niin paljon maantietä kävellessä. Päähän laitettiin tietenkin villapipo ja ehkä vielä huivi sen päälle ja kaulaliina peittämään kasvot, niin että vain silmät jäivät näkyviin ja sitten vain ulos ja tossua toisen eteen . . . tai siis monoa
Maaseudulla oli harvoilla tytöillä pitkät housut. Hame päällä käytiin koulua säässä kuin säässä. Niin hiihdettiin ja laskettiin mäetkin. Mutta hameen alla oli pitkäpunttiset alushousut ja villahousut ja kinttuja suojasi tietenkin paksut pitkät sukat ja monoissa vielä villasukat. Kylmä oli joskus, se on jäänyt mieleen. Silmäripset jäätyivät ja kasvojen suojana ollut kaulaliina huurettui. Mutta kun reippaasti käveli, niin tarkeni ilman pahempia kylmettymiä ja kotona pääsi tuvan uunin päälle lämmittelemään.
Minä sain ennen kouluikää kaupunkilaisserkulta pitkikset. En olisi niitä halunnut pukea päälleni, en missään nimessä. Housut olivat ehdottomasti vain poikien vaatteita. No, olihan minun viimein suostuttava, mutta yhdellä ehdolla, esiliina piti ehdottomasti olla päällä. Sellaista kerrospukeutumista:)
Maaseudulla oli harvoilla tytöillä pitkät housut. Hame päällä käytiin koulua säässä kuin säässä. Niin hiihdettiin ja laskettiin mäetkin. Mutta hameen alla oli pitkäpunttiset alushousut ja villahousut ja kinttuja suojasi tietenkin paksut pitkät sukat ja monoissa vielä villasukat. Kylmä oli joskus, se on jäänyt mieleen. Silmäripset jäätyivät ja kasvojen suojana ollut kaulaliina huurettui. Mutta kun reippaasti käveli, niin tarkeni ilman pahempia kylmettymiä ja kotona pääsi tuvan uunin päälle lämmittelemään.
Minä sain ennen kouluikää kaupunkilaisserkulta pitkikset. En olisi niitä halunnut pukea päälleni, en missään nimessä. Housut olivat ehdottomasti vain poikien vaatteita. No, olihan minun viimein suostuttava, mutta yhdellä ehdolla, esiliina piti ehdottomasti olla päällä. Sellaista kerrospukeutumista:)
Tämä talvikuva on napattu muutama talvi sitten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti