Luin tänään lehdestä mielipiteen, että syrjä on hyvä asia. Olen täysin samaa mieltä. Syrjässä on kivaa. Enimmäkseen:) Ainakin niin kauan, kun sähköt pelaa eikä tarvitse sytytellä kynttilöitä valoa antamaan. Meidän residencessä ei suunnitella candlelight suppereita toisin kuin Hyacinth Bucket tekee hauskassa englantilaisessa tv-sarjassa Pokka pitää. Mutta Hyacinthin residencessä ei olekaan sähkökatkoja.
On täällä syrjässä surujakin. Kettukiven piha on hiljentynyt. Tintit ja tulkut ovat olleet jo viikon verran kadoksissa. Lintulaudat pysyvät päivä toisensa jälkeen tyhjinä ja talipallot riippuvat hylättyinä omenapuun oksilla. Ei edes röyhkeä käpytikka ole käynyt niitä nakertamassa.
Ensin me syytettiin tilanteesta kovia pakkasia. Mittari nääs näytti enimmillään miinus 35 astetta. Kuistilta löytyi kuollut sinitiainen ketarat pystyssä. Pakkaseen kuollut polo. Nyyh! Sitten Pappa kysäisi asiantuntijalta, että mikä on vikana, kun ei näy tintin tinttiä.
Syyllinen saattaa sittenkin olla varpushaukka eikä pakkanen. Muutama viikko sitten pappa näki haukan nappaavan huono-onnisen tintin välipalakseen. On se hävytön luontokappale vieraillut pihapiirissä sitten useamminkin ja lopulta se teki viheliäisen terroriteon ja pelästytytti lintuparvet toisille lintulaudoille.
Meitä harmittaa. Jurppii. Kyrsii. Ketuttaa (vaikka Kettukivellä ollaankin) ja riepoo ja . . . paljon muuta samaa tarkoittavaa . . . ja erittäin paljon.
Meistä on ollut tosi kiva seurata lintujen ruokailuja. Sitä miten tintit ottavat nokkiinsa:) siemenen ja lentää pyrähtävät sitten evästelemään sireenipensaan oksille. Ja miten punatulkku pyörittelee siemenen syöntikuntoon lintulaudalla istuen. Tintit näyttävätkin hiukan vierastavan punatulkkuja ja ovat harvoin lintulaudalla ihan noin niin kuin nokitusten, mutta heti kun tulkku kääntää selkänsä tai pyrstönsä, niin tintti sieppaa siemenen ja lentää pensaan oksistoon.
Laumassa elävillä on oma nokkimisjärjestyksensä. Ihminen on myös laumaantunut ja sama nokkimisjärjestys taitaa päteä ihmislaumoissakin. Heikompia sorretaan, on piilojohtamista, introvertit sivuutetaan, nuoret nokkivat vanhoja ja päin vastoin. Mutta ei tästä aiheesta tämän enempää.
Toivotaan, että lintuparvet tulevat takasin. Niin paljon niistä on iloa täällä syrjässä asuvalle mummolle ja papalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti