Terve taas ystävä hyvä. Hyvin täällä muuten voidaan, mutta meinaa ressi iskeä. Loputon touhotus on vallannut elämän. Kun pitäis tätä ja pitäis tuota ja sinnekin pitäis ennättää ja tänne ja . . . pitäis ennättää myös haistella, katsella ja nauttia. Onneks oli edes yksi kylmempi päivä, vähän hidasti luonnon kiiruhtamista.
Tuometkin ovat jo kukkineet, sireeni avannut kukkansa, samoin kuin pihlajat. Kielokin kukkii. Kaikki käy niin äkkiä, ettei tässä huumassa ja humauksessa meinaa millään pysyä mukana. Ihan hengästyttää. Lehdetkin tuli puihin kuin varkain. Jos ei silloin olis muistanut pysähtyä katselemaan, niin olis sekin ihanuus mennyt aivan ohi.
Kasvimaa on tehty, on istutettu, on kylvetty. Sipulit, porkkanat, perunat, tillit, nauriit, punajuuret, herneet. Kadoksissa olleet avomaankurkun siemenetkin löytyivät lopulta ja ovat nyt itämässä. Kukkapenkkejä olen myös pöyhinyt. Kuunliljat on jaettu ja istutettu uuteen paikkaan, vanhat tiikerinliljamukulat myös.
Tupa on jäänyt huonommalle hoidolle. Hirret ja kaapin päälliset on pyyhkimättä ja mikä pahinta, ikkunatkin odottavat edelleen pesijää. Mutta kun ei tässä repeä joka paikkaan. Lämpiminä päivinä piha kutsuu, sireenit tuoksuineen houkuttelee nuuhkimaan. Kun nyt vain malttaisi pysähtyä ja lopettaa tämän touhotuksen.
Taidankin käväistä vielä pihalla. Nuuhkaisen oikein syvään sireenipensaan vierellä, kierrän kasvimaan ja kukkapenkit ja kurkkaan vielä kasvihuoneeseenkin. Sitten toivotan hyvää yötä.
Tuometkin ovat jo kukkineet, sireeni avannut kukkansa, samoin kuin pihlajat. Kielokin kukkii. Kaikki käy niin äkkiä, ettei tässä huumassa ja humauksessa meinaa millään pysyä mukana. Ihan hengästyttää. Lehdetkin tuli puihin kuin varkain. Jos ei silloin olis muistanut pysähtyä katselemaan, niin olis sekin ihanuus mennyt aivan ohi.
Kasvimaa on tehty, on istutettu, on kylvetty. Sipulit, porkkanat, perunat, tillit, nauriit, punajuuret, herneet. Kadoksissa olleet avomaankurkun siemenetkin löytyivät lopulta ja ovat nyt itämässä. Kukkapenkkejä olen myös pöyhinyt. Kuunliljat on jaettu ja istutettu uuteen paikkaan, vanhat tiikerinliljamukulat myös.
Tupa on jäänyt huonommalle hoidolle. Hirret ja kaapin päälliset on pyyhkimättä ja mikä pahinta, ikkunatkin odottavat edelleen pesijää. Mutta kun ei tässä repeä joka paikkaan. Lämpiminä päivinä piha kutsuu, sireenit tuoksuineen houkuttelee nuuhkimaan. Kun nyt vain malttaisi pysähtyä ja lopettaa tämän touhotuksen.
Taidankin käväistä vielä pihalla. Nuuhkaisen oikein syvään sireenipensaan vierellä, kierrän kasvimaan ja kukkapenkit ja kurkkaan vielä kasvihuoneeseenkin. Sitten toivotan hyvää yötä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti