Mökin ympärillä on elämää koleasta säästä huolimatta. Pajusaaressa pesinyt joutsen esittelee suurta pesuettaan. Saa ollakin ylpeä seitsemästä poikasestaan. Emo vartioi kaula pitkänä poikasten ruokailuhetkeä rantaruohikossa. Kun raottelin ulko-ovea, lintuemo päästi heti varoitusäänen nokastaan. Peräännyin tuvan puolelle ja poikaset saivat ruokarauhansa.
Heinäsorsan pesiminen tuotti tänä kesänä neljä poikasta. Munia oli pesässä varmaan alun perin useampikin, mutta luonto karsii ja verottaa. Veroviranomaisena toimii varis, lokki tai minkki.
Härkälintu ei ole vielä näyttänyt perhettään. Se pitää lapsokaisensa vielä ruohikon suojassa. Räkättirastaat sen sijaan laittoivat poikasensa maailmalle jo viikko sitten. Ensin poikanen vuoron perään siirtyi pesästä puun oksalle. Siellä ne suoristelivat siipiänsä ja tekivät hapuilevia lentoliikkeitä. Emo kantoi väsymättä ruokaa huutaville jälkeläisilleen. Eikä aikaakaan, kun pihanurmella oli kuusi rastaanpoikasta etsimässä itse ensimmäistä luomuateriaansa, kastematoja ja muuta makoisaa. Siivetkin kantoivat jo lentoon.
Myös jäniksistä saa päivittäin näköhavaintoja. Nyt kun Minni-koira on mennyt omaan kotiinsa, puput uskaltautuvat yllättävän lähelle pihamaata. Kai me ollaan papan kanssa niin hiljaisia eläjiä, ettei puputkaan häiriinny. Verkkoaita kasvimaan ympärillä on osoittautunut tarpeelliseksi. Ilman sitä saattaisi herneenversot ynnä muut päätyä pupujen masuun.
Eilen illalla löysin kuolleen linnun saunan ikkunan alta, siitä sammaltuolin vierestä. Oli reppana lentänyt saunan ikkunaan ja taittanut niskansa. Joku Kerttunen ehkä. Tarkemmin en osaa lajia määritellä. Vaikka ilta oli suorastaan hyytävän kylmä, metsiköstä kuului vielä myöhään illalla värikäs ja monimuotoinen livertely. Ehkä leskeksi jäänyt lintu huhuili kadonnutta puolisoaan.
Juhannusruusu on melkein täydessä kukassa. Viileällä säällä kukat säilyvät ainakin juhannukseen. Pionit ovat vielä nupullaan, akilleijat ja orvokit kukkivat kauniisti. Onko totta, että ensi viikolla mennään jo kohti syksyä? Ei kuitenkaan ajatella sitä, vaan yritetään nauttia keskikesän luonnon kauneudesta. Jos ei ulkona tarkene, niin katsellaan edes ikkunasta:)
Orvokit ikkunalla ja
paperilla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti