Pirtee nikkari

On niitä paljon. Ihan pittää ihmetellä. Isoina parvina olivat tänäkin aamuna einehtimässä naapurin peltoaukeamalla. Kunhan syksy saapuu ja pesintä on ohi, niin kyllä riittää pihlajanmarjoille ottajia. 

Räkättirastasparvia tässä minä ihmettelen. Ennen vanhaan laulettiin kansakoulussa, että miks leivo lennät Suomehen niin varhain kevähällä, et viihdy lintu pienoinen sä maalla lämpimällä jne. Mikähän siinä on, että vuodesta toiseen muuttolinnut palaavat pesimään tänne pohjolaan? Miksi ne ei viihdy lämpimillä seuduilla, niin kuin Etelä-Euroopassa tahikka Afrikassa? Onkohan siellä niin kuuma, että munat kiehuu pesissä? Minä kun en ole mikään luonnontieteilijä, vaan ihan tämmönen tavan arkinen mummoimmeinen, niin minulla on täys vappaus ihmetellä asioita ja pyöritellä niitä geriatrisissa aivoissani.

Jospa ne räksät ynnä muut maahanmuuttajasiivekkäät hakevat vain vaihtelua elämäänsä. Onhan se aina pienoinen jännitysmomentti, että minkähänlaiset ilimat on Suomessa tulevana kesänä.  Että sattaako räksänpessään lunta juhannuksena tai että olikohan tämä risukasa sitteennii juhannuskokko, kun niin pyrstösulissa kummasti kuumottaa. Ja onnistuuko marjasato niin, että evästä riittää poikasille ja työntyykö satteen jäläkeen nurmikosta riittävästi lieroja poejille herkkupaloiksi. 

Jospa se siivekäs kaipaa vaihtelua elämäänsä. Ihan niinku ihminenkin, jonka pittää riekkua pitkin mualimata ja hakkee uusia elämyksiä ja jännitystä. Ihan niin kuin tässä arkisessa selviytymisessä ei olis tarpeeks! Sen vuan piittää kiivetä Kilimanjarolle tai Machu picchulle tai kävellä Santiago de compostelaan. Sitten se tuasiisa jaksaa ottaa vastaan arjen haasteet. Maksaa veroja, viedä lapsia hoitoon, vaihtaa kesärenkaita, hyväksyä eduskunnan tekemät päätökset . . .  Suattasinhan sitä toki männä minäkii, mutta kun ei kestä jalat . . . eikä piä, eikä muuten eläkeläisen kukkarokaan.  

Ihminen on semmonen pirtee nikkari, että se se ottaa riskin saadakseen väriä tylsään elämäänsä. Ihan niin kuin se entinen isäntä, kun otti isomman puoleisen vaimon itelleen. Naapurin isäntä tuumasi, että jo otti vakkainen mies riskin itelleen . . .