On tuasiisa suatu vettä, on satanut ihan muahan asti. Kummasti tuli kesä mieleen. Oli se sateen ropina peltikatolla niin tuttu ääni tältä kesältä. Vaan siinäpä tuo mielenilmauspäivä meni. Pappa oli uhitellut nostavansa perunaa noin niinku mieltänsä ilmaistaakseen, mutta tuvassapa tuo meni papankin päivä. Postilla käpsehti puolen päivän aikaan, vaan oli postimieskin ilmaissut mielensä jättämällä postit jakamatta. Kylläpä ne iänikuiset laskut ennättää avata maanantaina ja lehdetkin lukea, vaikkakin tämän päivän uutiset ovat huomenna jo historiaa. Ja maanantaina jo ajalta miekka ja kilpi:)
Ihmeen lämmintä on ollut tänäänkin. Ettei vaan mittari olis rikki, kun näytti tänäänkin plus 18 astetta ja varjon puolella vielä. Joka saunailtana olen kyllä käynyt vielä järvessäkin. Ei se vesi just niin lämmintä ole, mutta hyvee tekköö vanahoelle luille ja lihaksille. Pistää veret kiertämään oikein kunnolla.
Kunnon uintikelejä ei monena päivänä ollutkaan tämän kesän aikana. Sellaisia, että olis viihtynyt pidempään järvessä. Joskushan sitä tuli uitua ihan kilometrikaupalla. Pappa varmisti soutamalla lähietäisyydellä. Olisi tullut pelastamaan eukkonsa, jos olis tullu joku hätä. Vuan eipä tullunna.
Opin aika myöhään uimaan, vasta kymmenkesäisenä. Yksi veljeni oli hukkunut alle kaksivuotiaana eikä äiti laskenut minua mielellään järven rantaan. Samana kesänä, kun isä kuoli pääsin setäni luokse Varkauteen Ruokokosken rannalle ja siellä opin vihdoin uimaan. Muistan kuinka nukkumaan mennessä näin koko ajan silmieni edessä virtaavan veden ja sen kuinka hyvin osasin uida. Se kesä muutti paljon elämää. Isä kuoli ja siirryin syksyllä keskikouluun kirkonkylään.
Maailma suureni kerta linttuulla. Kirkolla oli eri meininki kuin kansakoulussa. Oli monta opettajaa, uudet luokkatoverit, kaupat ja baarit ja ruotsin kieli. Silloin opetettiin ääntämään aivan erilailla kuin nykyään, jokainen kirjain piti kuulua selvästi, niinkuin esimerkiksi jaag äär. Ja virheisiin kiinnitettiin erityishuomio, ei niinkään siihen, että osaisi oikeasti sanoa jotain ruotsiksi. Näin on mieleen jäänyt. Enkä muuten koskaan tykännyt ruotsin kielestä. Siihen tosin oli monia syitä.
Suomella ja savolla tulloo hyvin toemeen tiällä kotseuvulla. Riittää meille mokomille köhelöille. Olokeehan työkii immeisiks. Kirjotellaan tuasiisa:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti