Lisät

Työelämässä ollessa odotettiin ikälisiä, toiselta nimeltään kokemuslisiä. Niitä muutamia markkoja, myöhemmin euroja, sai viidestä vuodesta ja seuraavan kymmenestä. Muistaakseni:) Enempää ei joka tapauksessa herunut, vaikka olisi miten ahkerasti lähtenyt töihin vuosi vuoden jälkeen . . . iltaan, aamuun, yöhön . . . arkena ja sunnuntaina, jouluaattoja ja juhannuksia unohtamatta. 

Nyt eläkeiässä tulee toisenlaisia ikälisiä. Naamaan ilmaantuu uusia ryppyjä kuin sieniä syksyiseen metsään. Maan vetovoima, vai onko se sitä painovoimaa, no joka tapauksessa se voima vetää tiettyjä osia kehosta aina vaan enemmän ja enemmän kohti maankamaraa. Nuorempana oli toisenlaista vetovoimaa, nyt vaan tuota saamarin painovoimaa. Vaikka miten hoikistuisi, niin painovoima se vetää ja kiskoo . . . maata kohti . . . ja lopulta kohti hautuumaata . . .

Nämä rypyt nyt ovat oikeastaan ihan pikkujuttuja verrattuna muihin vakavampiin ikälisiin, niin kuin esimerkiksi päänlahotustautiin, jolla tässä kohden tarkoitan herra Alzheimerin tautia. Sitten on vielä herra Parkinson ja herra Lewy (=kappaletauti, sekin päänlahottajiin kuuluva) ja herra Meniere, joka pistää pään pyörälle ihan kirjaimellisesti. Kaikkien näiden tautien "keksijänä" on mies. 

Taitaa olla niin, että naiset eivät ole ennättäneet tauteja tutkimaan, saatikka sitten keksimään. Heillä kun on aina ollut ja tulee aina olemeen kädet täynnä töitä kodin, lasten ja ansiotyön kanssa. Herrat ovat näin ollen saaneet rauhassa tutkia ja "keksiä" uusia tauteja kanssaihmisten riesaksi. Niin sen täytyy olla . . .

Se näistä ikälisistä. Vanhentukaa ja odoteltaa ihan rauhassa, kyllä ne lisät sieltä vielä tulevat, ennemmin tai myöhemmin:)