Mummolassa on narisevat lattiat, pitsiverhot ikkunoissa, vaaleanpunaisia pelakuita keittiön ikkunalla ja lattialla arkiset räsymatot. Pöytään katetaan valkoiset arabian ruokalautaset, sellaiset, joista 1960-luvun koulukkaat lusikoivat ruokansa Saarismäen kansakoulun keittolassa. Mummolan aterimet ovat Sorsakoskea ja juomat hörpätään vanhoista sinappilaseista.
Mummolassa asuu myös
pappa. Ainot ja Reinot nököttävät naulakon alla eteisessä. Matti Jurva
ja Olavi Virta laulavat. Lattialaudat narisevat, mutta mummo muistaa
mihin voi yöllä astua niin ettei pappa herää.
Välillä aika pysähtyy, vaikka kello tikittää ja kertoo minuuttien ja tuntien kulumisesta. Päivät vaihtuvat, viikot mennä hujahtavat, niin kuin myös kuukaudet kuin vuodet. Pappa käpsehtii ulkohommia ja mummo omia tupatöitään. Mummo kutoo ja virkkaa, juo laihaa kahvia ja katselee keittiön ikkunasta tielle päin. Jänikset, oravat, punatulkut ja tiaiset hyppivät ja keikuttavat pyrstöjään ja mummo luulee, että ne vilkuttavat hänelle.
Mummolassa leivotaan voilla. Siellä tuoksuu pulla, kookosleivät ja paistetut muikut. Pihalla kukkivat malvat, kehäkukat, harjaneilikat, kultapallot, pionit, akilleijat ja juhannusruusut. Rannassa odottaa papan puinen soutuvene, aitassa kalaverkot ja virvelit. Mummo odottaa oikeaa postia, vanhanaikaisia kirjeitä ja kortteja, mutta niiden korvikkeina ovat WhatsApp-viestit.
Illalla mummo kömpii papan kainaloon, sulkee silmänsä ja näkee unia siitä ajasta, kun lapset olivat pieniä. Aamulla mummo herää ja muistaa, että maailman tuulet vei lapset mennessään. Sinne lensivät kuin taivaan linnut. Sinne rakentavat pesänsä, hautovat aikansa ja saavat omat lapsensa. Eikä aikaakaan, kun he odottavat silloin jo vanhentuneeseen facebookkiin kuvia maailmalle kadonneista lapsista ja lapsenlapsista.
Niin se aika rientää. Valkoiset lautaset särkyvät yksi toisensa jälkeen ja Sorsakosken veitset ja haarukat vaihtuvat Bergnereihin tai Pintinoxeihin. Anna Puu ja Elastinen korvaa Jurvat ja Virrat.
Kello tikittää seinällä, vanha juhannusruusu kukkii kesä kesän jälkeen. Ja ne tuvan lattialaudat vaan narisevat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti