Koko päivän olen kärvistellyt villatakki päällä ja villasukat jalassa. Sukat ovatkin tosi hyvät, niin sanotusti täydelliset sukat. Kiitos vaan neuloosi-ystävälleni. Hänellä muuten sattuu olemaan sama etunimi ja hänen miehellään sama nimi kuin miehelläni. Ollaan oikein tuplakaimat. Terveiset, jos satut lukemaan:)
Niin, on siis tosi kylmää. Huomasin, että viime viikolla istuttamistani taimista ainakin kaksi on saanut kylmänvihoja. Ovat ihan nuutuneita ja lehdet käpristyneitä. Saa nähdä virkoavatko vielä. Voi taimiparat.
Ihmistaimi vilkutti sunnuntai-iltapäivällä auton takaikkunasta. Pieni käsi ja pienet sormet huiskuttivat mummolle ja papalle. Ja mummolle tuli ikävä jo ennen kuin auton takavalot häipyivät mutkan taakse. Papalle ainakin yhtä ikävä.
Kylmällä säällä kolotuksetkin voimistuvat. Sormet on kankeina, lonkkia ja sääriä jomottaa, selkä ei suoristu ja liikkuminen on kuin puupökkelöllä. Tai siis näin luulisin, jos puupökkelö oikeasti liikkuisi. Jäykkää on ja kipeää tekee. Vähän väliä saa käydä lääkepurkilla. Onkohan kukaan päässyt terveenä eläkeikään? Nyt vielä suunnittelevat, että eläkeikää nostetaan. Kannatetaan! Hyvä idea kaikille niille, joilla on hyvä terveys ja sopivasti kuormittava ja mielekäs työ. Itse en pärjäisi työelämässä edes yhtä työpäivää:(
Kunhan taas tarkenee ja vointi sallii, niin sitten kiivetään korkealle mäelle. Siellä ilma vaihtuu ja maisemat hellivät silmää. Hyvällä säällä voi nähdä Puijon torninkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti