On niin perinteellinen vappusää, että tuntuu ihan vapulta. Kunhan olen tämän tekstin kirjoittanut, lähdenkin vappumarssille. Kävelen ja tarkistan Kettukiven pihamaan. Kierrän kaikki kukkapenkit, käväisen tyhjässä kasvihuoneessa ja vilkaisen vielä kasvimaan ja mansikkapenkin. Piipahdan metsikössä tervehtimässä vilusta nuokullaan olevia valkovuokkoja. Tarkistanpa samalla, josko valkolehdokkien lehdet työntyvät jo kohti taivasta. Sitten soutelen papan kanssa katiskoille. Siinäpä onkin sitten tehty oikein meille sopiva vappumarssi:)
Olemme olleet kerran ihan oikealla vappumarssilla. Se tapahtui Helsingissä. Ja tietenkin vappuna. Olin houkutellut pappaa vuosikausia, että mentäisiin marssimaan ukin ja mummon muistolle. He kun olivat oikeita aatteen ihmisiä ja marssivat jokaisena vappuna, ukki usein etunenässä lippua kantaen.
Niin sitten viimeisenä Helsinginvappuna menimme marssille. Sekalainen ihmisjoukko kokoontui Ruohonjuuri-kaupan edessä, suunnilleen niillä main, missä nyt on hieno musiikkitalo. Sinne vain joukon jatkoksi. On kyllä myönnettävä, että olisin jänistänyt vielä ihan viime hetkillä, mutta pappa ei antanut periksi. Nyt mennään, kun tähän asti on tultu! Marssimme siis joukon jatkona pitkin Mannerheimintietä, Kaisaniemenkatua ja Pitkänsillan yli Hakaniemeen saakka. Torin kohdalla sitten jättäydyimme pois marssiporukasta ja solahdimme muiden työläisten joukkoon. Siinä meidän marssimuistot!
Oikein hyvää ja iloista vappua tasapuolisesti kaikille ihmisille säätyyn ja asemaan katsomatta.
Ukki ja Pyry
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti