Harley Parkinson

Lähtevät baanalle, straadalle,
polkaisevat
kaljunkiiltävät pyöränsä matkaan
pitkin palvelutalon
loputonta käytävää, antavat hanaa,
kumi palaa, muisti palaa
Vapauden kesytön tuuli ulvoo
sudenharmaissa päissä:
On the road again! Let´s go!
Täältä tulee Harley Parkinson!
Sellaista se on, ikinuori rakkaus,
rollaattorirakkaus, se paras
Dosetissa päivän pillerit, tahdistimessa
takuutuoreet patterit. Antaa palaa!
Ei tutise kyhmyinen käsi
omia aikojaan,
ei hamuile olematonta
hampaaton suu.
Täältä tulee harrikkajengi,
tosi paha porukka,
orastavia pääkalloja, hauraita, onttoja
sääriluita ristissä
Harley Parkinson! Lisää hanaa!
Kundit ja gimmat, döbit ja dillet,
Erkit, Emmit, Dorikset, Villet
Edestakaisin
pitkin palvelutalon apeaa käytävää,
pitkin kutsuvasti kiemurtelevaa tietä,
kohti Rovaniemeä, Rondaa, Roomaa, yli Rialton
Ikinuori ja pyhä kiima, rakkaus,
eikä koskaan sammu
vapauden varttihullu, järjetön kaipaus!

Tommy Tabermann