Ollaan kahdestaan täällä maaseudun rauhassa, pappa ja Kettukiven mummo. Ja ollaan niin tyytyväisiä. Ei kaivata ilotulitteiden räiskintää, kuohuviinipullojen poksahteluja tai lasien kilistelyä.  Näin on hyvä. Kaivellaan jääkaapista joulun tähteitä, kuunnellaan musiikkia tai katsotaan telkkua.

Nuoret kaipaavat ja tarvitsevat elämää ja hälyä ympärilleen. Ja hyvä niin. Heille kuuluu ilo ja juhlinta ihan kuin luonnostaan. Nuorena jaksaa ja nuorena kiinnostaa eri asiat kuin vanhempana. Tämä kaikki ilo suodaan heille ja kaikille heille, joille se on tärkeää. 

Aika monta uutta vuotta olin vastaanottamassa työtä tehden. Siltä ajalta on jäänyt mieleen erityisesti yksi uudenvuodenyö. Silloinkin ympärillä räiskyivät ilotulitusraketit. Kävelin käytävillä, kurkistelin huoneisiin ja valvoin vanhojen unta. Yhdestä huoneesta löytyi tyhjä sänky. Asukasta ei näkynyt käytävillä eikä toisissakaan huoneissa. Etsin ja etsin ja hätäännyinkin jo, että vanha oli ehkä sittenkin livahtanut ulos lukittujen ovien taakse. 

Päätin vielä kerran  kurkistaa huoneeseen ennen kuin soittaisin poliisille. Jospa  vanha olisi kuitenkin osannut tulla takasin sänkyynsä. Silloin huomasin jotain pilkottavan sängyn alta. Hetkessä olin nelin kontin sängyn vieressä ja siellähän kadonnut oli, aivan seinän viereen kiepsahtaneena ja päiväpeittoonsa kietoutuneena.

Muistot olivat vieneet vanhan ihmisen vuosien takaiseen Elisenvaaran ratapihan pommitukseen. Junat olivat olleet täynnä evakoita. Tämän tarinan sängyn alle piiloutuja oli silloin vielä parhaassa iässä ja pelastui täpärästi pommituksesta.  Jutustelun jälkeen vanha  rauhoittui takaisin vuoteeseen.  Ulkoa kuulunut paukekin oli jo miltei vaimentunut.

"Uusi vuosi on edessä kuin avaamaton kirja. Tarina on vielä tuntematon, juoni paljastuu päivä päivältä. Elämän sivuja kääntelemällä meille selviää miten tulevan vuoden tarina kulkee, mitä iloja ja suruja vuosi tuo elämäämme".

Uusi vuosi jo kurkkii nurkan takaa. Pidetään vastakin huolta toisistamme, annetaan aikaa, autetaan, kiitetään ja pidetään kiinni unelmista. Kiitos kaikille lukijoille:)