perjantai 5. helmikuuta 2016

Nyt mummo purnoo

Paljon sitä tarvitaan nykyään rahhoo verkon parantamiseen. Liäkärit ja puoskarit ennen vanahaa vuan parantel immeisiä ja elukoeta. Mutta nyt jo verkottii saerastaa. Voe yhen kerran . . . jos toesennii. Kyllähän minä sen ymmärrän, että ei ou nyt kyse muikku- eli särys- eli lahnaverkoesta. Nyt puhutaan sähköstä ja sen rahtoomisesta mökistä mökkiin.  

Joka päevä uutisissa toitotettaan, että verkkoo pittää parantoo ja sitä myöten korottoo tietennii niitä siirtomaksuja. Ja siihenkö ne rahat sitten männöö, siihen parantamiseen, että ei olis sähkökatkoja ja aena tulis tasaseen virtoo sato eli paesto.  Ettei vuan suoraan sanottuna mänis herrojen persiiseen nekkii tavan kansalaesilta kerätyt rahat. Oliko rumasti sanottu? Myönnetään, kyllä oli. Mutta haetanneeko tuo mittää. Eihän tämä logi oukkaa tarkotettu luettavaks lapsille tai muuten herkkämielisille. 

On se vuan kumma, että sähkö maksaa paljon vähemmän kuin sen siirtäminen. Ettei vuan olis keksitty sitä siirtohommoo ihan pelekästään niitä välistävetäjiä varten. Raha jos liikkuu, niin aena löytyy ottajia. Myökii jos vähäsenkään liikutaan tiältä syrjäkylältä, niin aena männöö rahhoo. Männöö bensaan, männöö apteekkiin, männöö ruokakaappaa ja jos ei muuhu, niin parkkimaksuihin tahikka sitte parkkisakkoihin. Kyllä ketuttaa suoraan sanottuna sekkii asia. Voe että pistää vihaks!

Sitä sanotaan, että ottaa ja antaa ja kananpaskan kantaa. Pikkusen jos eläkettä korotettaan, niin verona viijään se korotus ja vähän vielä piälle. Eli jos sattus suamaan sähköö evullisesti, niin siirtomaksuna mänöö sitäkii enemmän. 

Ei kannata mummon piätä tämän enempätä sekottoo. Onhan tuota vuan aena päevä toeseks vaehtunna ja leipee on syöty ja hengissä pysytty. On kalastettu, kerätty sieniä ja marjoja ja ruoputeltu kasvimuata. Vuan suattaa se loppua sekkii lysti pientulosilta, jos ne laittavat jokamiehen ja -naesenoikeuvet maksulliseks. Sen minä jo nyt sanon, että tulukoon vuan tarkastaja mummon marikoille ja papan pyyvyksille. Selekäni kiännän ja laakasen . . .  



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti