Papan kanssa kotiuduttiin torstaina siltä "pikku reissulta". Me matkattiin ihan fiiliksen mukaan. Loppujen lopuksi matka jatkui Kilpisjärvelle ja Skibotniin asti. Melko kivasti meni matkanteko. Vain takaisin tullessa Kilpisjärven ja Rovaniemen väli otti voimille, oli suorastaan tuskallista. Minuun koski ja pappa kärsi siitä, että minuun koski! On se semmonen tuo pappa:) Parasta koko reissulla oli ilmastoitu auto ja Saana tunturi:)
Saana Kilpisjärven takana
Nyt ollaan oltu pari päivää kotona. Perjantai meni toipuessa aikaerorasituksesta, jetlaakista. Norjassa kun aika on tunnin jälessä:) Hyvä ettei saatu sydänlaakia, kun postilaatikosta löytyi lasku poikineen. No, ilmastomuutoksesta väsymys ei ainakaan johtunut. Pohjoisessa nääs oli melkein yhtä helle kuin täällä Kettukivellä. Ehkä väsymys johtui sittenkin kertyneistä vuosikymmenistä. Ensi töiksi piti aamulla rientää kirkolle verikokeisiin. Iltapäivällä sain tulokset ja kaikki on taas kunnossa!
Piha ja puutarha oli kärsinyt yllättävän vähän näinä hellepäivinä. Nurmikko tosin on alkanut kuivua ja rapisee ikävästi jalkojen alla. Kaivoon ei ole uskallettu edes kurkistaa. Kasteluvedet kannetaan järvestä, siis pappa kantaa. Pesulla käydään saunassa ja järvessä.
Piha ja puutarha oli kärsinyt yllättävän vähän näinä hellepäivinä. Nurmikko tosin on alkanut kuivua ja rapisee ikävästi jalkojen alla. Kaivoon ei ole uskallettu edes kurkistaa. Kasteluvedet kannetaan järvestä, siis pappa kantaa. Pesulla käydään saunassa ja järvessä.
Kesäkurpitsat olivat pullahtaneet pitkiksi. Niitä viedään tänään Helsinkiin tuliaisiksi. Kasvihuoneen vieressä iso kurpitsa kasvattaa kolmea hedelmää. Onko kurpitsa hedelmä? Taitaa olla vihannes:) Joka tapauksessa kolme on tulossa. Kurpitsahillo on muuten tosi hyvää. Vähän sitruunaa joukkoon tai omenaa tai porkkanaa. Maistuu sitten talvella viilin tai rahkan päällä.
Kurkkupenkkiin nousi loppujen lopuksi 30 siemenestä vajaa puolet, vaikka kaikki näyttivät esikasvatuksessa itävän. Joensuusta ostettiin vielä kymmenen taimea lisää. Suurta kurkkusaalista ei ole kuitenkaan tulossa. Taimet ovat edelleen tosi kitukasvuisia. Jokin meni pieleen, kun vain tietäisi, että mikä. Kertokaapa te, jotka luette tätä lokia. Blogi on savoksi loki:)
Kasvihuoneessa on ensimmäiset tomaatit jo kypsyneet ja kasvihuonekurkut kasvattavat pituuttaan. Siellä näyttää siis hyvältä. Mansikkapenkistä kerättiin korillinen kypsiä ja makeita mansikoita. Porkkanat ja herneetkin näyttävät pärjäävän kohtuullisesti. Kehäkukat suorastaan loistavat kukkapenkissä ja äitienpäiväruusu on puhjennut uudestaan kukkaan. Totta puhuen luonto ja Kettukiven piha kaipaa kipeästi vettä. Sillä aikaa, kun ollaan piäkaapunnissa, saisi sataa oikein kunnolla. Sadetta odotellessa:)
Kasvihuoneessa on ensimmäiset tomaatit jo kypsyneet ja kasvihuonekurkut kasvattavat pituuttaan. Siellä näyttää siis hyvältä. Mansikkapenkistä kerättiin korillinen kypsiä ja makeita mansikoita. Porkkanat ja herneetkin näyttävät pärjäävän kohtuullisesti. Kehäkukat suorastaan loistavat kukkapenkissä ja äitienpäiväruusu on puhjennut uudestaan kukkaan. Totta puhuen luonto ja Kettukiven piha kaipaa kipeästi vettä. Sillä aikaa, kun ollaan piäkaapunnissa, saisi sataa oikein kunnolla. Sadetta odotellessa:)
Lämmintä riittää edelleen. Eilen oli mittarissa varjopuolella 33 astetta. Jos mittarin laittaisi aurinkopuolen terassille, se varmaan räjähtäisi. Terassin laudatkin ovat niin kuumia, ettei viitsi paljain jaloin kulkea. Järvivesi on liian lämmintä. Ei nyt ihan kiehu, mutta ei paljon muutakaan:)
Pappa on kantanut järvestä satoja litroja vettä kasvihuoneeseen, kurkkupenkkiin, kurpitsoille ja kesäkukille. Tänään me taas lähdetään. Tällä kertaa etelää kohti pikku-Annin luo. Muistutellaan mieliin millaista on olla pienen lapsen kanssa. Siispä seuraavaan kertaan. Pysykäähän hengissä helteestä huolimatta. Muistakaa juoda paljon, vettä:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti