sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Arkea ja juhlaa

Tiistaina oli jälleen akvarelli-ilta. Nyt yritettiin asetelmaa. Luulin, että tehtäisiin taas niitä jokavuotisia pyttyasetelmia. Nyt olikin jotain erilaista, oli lumimarjapensaan oksista, kirjoista ym. tehty asetelma. Asetelma näytti heti hyvin mielenkiintoiselta. Samaa teemaa tutkiskelin viikolla sitten kotonakin. En ole vielä tyytyväinen kumpaankaan versioon. Ehkä teen vielä ainakin yhden yritelmän. Se harrastuksesta.




Yhtenä päivänä olin opettelemassa miten kassakone toimii. Olin nääs muutaman tunnin kirkonkylässä Puoti ja Puhvetissa. Kuulun yhdistykseen, joka talkoovoimin pitää auki tätä puotia. Myytävänä on paikallisia leivonnaisia, käsitöitä, kirjoja, akvarelleja ja grafiikkaa. Todella monipuolisia ja laadukkaita juttuja ja tietenkin hyvää kahvia ja aina tuoretta pullaa. Oli mukava päivä. Vähän otti selkään, mutta pötköttelemällä siitäkin selvisi. 

Perjantaina Puoti ja Puhvetti vietti 2-vuotis synttäreitään tarjoamalla perunavelliä ja ruisleipää sekä päälle vielä ässäkahvit. En muistanut miten hyvää pottuvelli onkaan. Lapsena sitä oli ruokana monta kertaa viikossa. Edullista ruokaa, maito oman navetan lehmistä ja perunat tietenkin oman pottumaan kasvatteja. 

Rollaattorit ja pyöräpotkurit saivat ilmaisen parkkipaikan. 



Eilen oltiin enomiehen synttäreillä. Ah, niin hyvää ruokaa, salaatteja, uunikalaa ja paistia ja tietenkin herkullista synttärikakkua. Ja elävää korkeatasoista musiikkia. Päivänsankarin poika Jukka ja kitaristi Juha Lanu esiintyivät.




Pappa tapasi monia sukulaisiaan, sellaisiakin, joita oli nähnyt viimeksi 40 vuotta sitten. Papan äiti, anoppini, oli kymmenlapsisesta perheestä. Heistä on jäljellä tämä päivänsankari ja yksi hänen siskoistaan. Kiitokset vielä Reijolle ja Maisalle kivoista juhlista:)

Sain toki minäkin eilen onnitteluja ja pappa sitten tänä aamuna. Kohta syödään porukalla, perinteistä karjalanpaistia, kotona tehtyä porkkanalaatikkoa ja tietenkin perunaa. Jälkkärinä on täytekakkua. Nam. Tytär miehensä kanssa on meidän ilona pikkukoirineen. Muistattehan koirat, joita kutsuin nimeltä Pikku ja Pikkupikku?



                                  Pikku ja Pikkupikku päiväunilla

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti