Asennetta on

On tämä elämä helppoa. Vesi menee ja tulee, hella toimii, samoin jääkaappi ja pakastimet. Meillä on siis sähköt. Nyt ei passaa valittaa enää mistään! Joku "papparainen" oli käynyt kommentoimassa edellistä tekstiäni, että asennetta mummeli! Ja sitähän löytyy. Jos nyt joskus vähän sattuu valittamaan ja asiasta sitä paitsi, niin heti sitä kommentoidaan . . . ei haittaa . . . tosissaan.

Oikeassa olet kuomaseni, asenteestahan kaikki on kiinni. Siitä miten päivänsä aloittaa. Jos naama on heti herättyä kuin norsun lompsa, ja pelkkä ajatuskin työnteosta tai kotiaskareista puistattaa päivä toisensa jälkeen, niin silloin olisi aika tarkistaa oma asennoituminen, niin omaan olemassaoloon kuin kaikkeen siihen liittyvään. Niin kuin nyt juuri työhön, huushollin pitoon, lasten huoltamiseen ja omasta itsestä huolehtimiseen. No, eihän se toen perrään niin helppoa ole, se asennoituminen. Itse kullakin on omat huolensa ja ongelmansa, mutta ainahan voi yrittää:) Ehkä koko Suomi voisi aloittaa kansalliset asennetalkoot. Muutama päivä ilman mukavuuksia voisi olla parasta asennekasvatusta niin Punavuori-Eiran, Meri-Rastilan, Tesoman, Raksilan kuin Westendinkin asukkaille. 

Talkoilla on ennenkin autettu niin naapureita, urheiluseuroja kuin koko synnyinmaata. Sota-aikana jokainen kynnelle kykenevä osallistui niin sanottuihin mottitalkoisiin, polttopuunkorjuutalkoisiin. 

Papan sukulaistädit mottitalkoissa

Syksyisin monessa talossa nostettiin perunaa talkoovoimin. Työtä ei pidetty mitenkään erityisen raskaana, tai ainakaan kukaan ei siitä valittanut. Talo tarjosi päiväkahvit ja ahkeruuskupit ja vielä hyvän ruuan talkoiden päätteeksi. Kyläläiset tapasivat toisiaan ja juttu luisti. Monet kyläpersoonat värittivät talkooporukkaa omilla omituisilla tavoillaan tai puheillaan. He kuuluivat kyläyhteisöön, eikä heitä sen kummemmin syrjitty. 

Kitusen perunatalkoot Hietasalossa

Olen tässä kirjoitellessani katsellut lintulaudan elämää. Juuri äsken kaksi mustarastasta nokki hangelle pudonneita siemeniä. Harakka istuu nytkin männyn oksalla ja odottaa sopivaa hetkeä pyrähtää apajille. Punatulkkuja ja monenlaisia tiaisia lentelee siemenlaudalle ja sieltä puiden oksille. Punatulkut tosin enimmäkseen noukkivat syömisensä hangelta. 

Minä ja pappa noukitaan kohta matikkakeittoa velipojan perheen kanssa. Nam!