perjantai 23. tammikuuta 2015

Hämärätunti

Hyvinpä vierähti taas päivä tupatöitä tehden. Kettukiven mökki alkaa olla järjestyksessä. Liikaa tavaran paljoutta on karsittu ja kiikutettu kirpputorille. Hirret on pyyhitty, samoin katot ja lattiat. Joka ikinen kaappi on järjestelty. Mielessä on vielä muutama tuunausidea, mutta ne voi odottaa ja kypsyä rauhassa toteuttamiskelpoiseksi. Runsaan vuoden mittainen sairastaminen on ohi, ja selkä kestää ihmeen hyvin. Knok knok, koputan puuta:)

Kiva sana tuo tupatyö, jotenkin tutun tuntuinen:) Entisinä aikoinakin talvisin tehtiin tupatöitä. Naisväellä oli villojen karstaamista, kehräämistä ja kutomista ja miehillä omat hommansa. Piti tehdä pikilankaa, korjata valjaita, veistellä uutta kirvesvartta ja monia muita nyt jo uhohtuneita askareita. Siinä samalla töiden lomassa jutusteltiin tai kuunneltiin vanhempien tai muuten juttutuulella olevien kanssaeläjien kertomia tarinoita. 

Hämärätunti oli se varsinainen tarinankerronta-ajankohta. Päivänvalo oli painumassa mailleen. Ei ollut valoisaa eikä vielä tarpeeksi pimeääkään, ei niin että raaskisi jo lampun sytyttää. Oli sellaista hämäränhyssyä. Äiti hääräili hellan ääressä,  isä levitteli kuivumaan uunin päälle metsässä kastuneita romppeitaan ja koulukkaat nahistelivat omia aikojaan. Joskus saattoi mieleen tulla jokin kertomisen arvoinen tarina. Oli aikaa kuunnella, sillä radio avattiin vain uutisten aikaan ja televisiosta oli kantautunut vasta joitakin epämääräisiä kuulopuheita.

Äiti paistoi siankylkeä ja rasva tirisi paistinpannulla. Välillä äiti romehti halkolaatikolla ja kolautteli hellanluukkua lisätessään puita. Isän metsätöissä kohmettuneet vaatteet sulivat uuninpäällyksellä ja vesi tippui lattialle. Tip, tip, tip. Pian isä sytytti hasakin ja tupaan tuli valkeus kuin päivänvalo. Uunin lämpö, hellalta leijaileva ruuantuoksu ja hasakin kohina unettivat. 

Pappa laittelee iltaruokaa. Juurekset kypsyvät uunissa, nyt ei siis roisku rasva paistinpannusta. Herkullinen tuoksu kylläkin kiipeää tänne parvelle asti. Maha sanoo, että näläkä, anna ruokoo! Vesi kielellä, hyvällä mielellä täältä Kettukiveltä tänään:)

  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti